perjantai 29. lokakuuta 2010

Olo hyvä edelleen

Tänään sain hakaset pois haavoista. Haavat on kaikki parantuneet nätisti ja muutenkin olo on mainio. Jotenkin ei millään uskoisi, että leikkauksesta on vasta viikko.

Ruokia menee alas, niin että päivää kohti kalorimäärä on keskimäärin 600. Saisi olla korkeampi, mutta ajan kanssa se varmasti siitä tasoittuu. Nyt syön parin-kolmen tunnin välein ja joudun välillä pakottaa itseni syömään. Hidasta puuhaa se on.

Mieliteoille on käynyt hassusti. Aiemmin jos söin herkkuja, söin niitä ennemminkin suolaisena kuin makeana. Nyt ei suolaisia herkkuja tee mieli, mutta makeita kyllä. Eilen törmäsin mudcake ohjeeseen täällä surffaillessani ja päätin leipoa moisen. 3 tl sain siitä syötyä, sen jälkeen alkoi hajukin ällöttää =D. Eli jos ne mieliteot moisella määrällä menee ohi, ei haittaa kyllä lainkaan vaikka niitä välillä tulisikin!

Tänään onnistuin syömään liikaa. Söin ensin yhden näkkileivän, jossa päällä tuorejuustoa ja kinkkua. Meillä oli vieraita ja kahvipöydässä tarjolla keksiä. Ja nappasinpas pari keksiä pöydästä ja ai ai. Se taisi olla virhe. Maha oli kipeä ja olo huono. Mutta siperia opettaa, muistanpa ensi kerralla.
Kumma kyllä, kahden keksin jälkeen mieliteko häipyi täysin! Huono olo ei siis ihan saman tien iskenyt, mutta ei tehnyt yhtään mieli lisää keksiä, vaikka niitä oli tarjollakin vielä. Ei olisi tollainen määrä aiemmin riittänyt silti mielitekoja poistamaan! Eli ehkä tästä tosiaan jotain apua on tästä koko hommasta.

Mutta nyt pitää palata takaisin ruotuun ja jättää herkut sikseen. Koittaa saada niitä kaloreja kerättyä terveellisemmällä tavalla. Josko masukin kestäisi sitä paremmin.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Joulu lähestyy

Ja joulua rakastavana ihmisenä lisäsin blogiluettelooni pari joulublogia. Ihana käydä niissä tunnelmoimassa etukäteen jo.
Vähän toki tänä jouluna mietityttää tuo ruokailupuoli, mutta koitan olla stressaamatta sitä etukäteen. Eiköhän ne syömiset saa sujumaan edelleen, pitää vain tarkoin miettiä mihin herkkuihin haluaa vähäiset ruokamäärät "tuhlata".

Meillä on myös ollut tapana muutaman ystävän kanssa käydä silloin tällöin syömässä ulkona. Pitkään aikaan ei ole asiasta ollut mitään puhetta, eikä olla aikoihin käytykään. Mutta sain juuri äsken postia, jossa ehdotettiin syömistä porukalla. Mua alkoi oikeasti melkein naurattaa. Voihan sitä mennä.....mutta en kyllä tiedä mitä pystyn syödä. Pitää tarkkaan harkita jo etukäteen millaisen annoksen tilaa. Ja siitäkin syödä lopulta vain osa. Mutta eiköhän senkin saa sujumaan.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Ruokailujen opettelua

Tämä syömisten opettelu on outoa, ehkä oudointa on syödä niin hitaasti, sekä se, että ruuan kanssa ei saa juoda. Ruokamäärät on pieniä, mutta koska niistä tulee täyteen, se ei haittaa.
Tässä vähän eilisiä syömisiä:

Aamiainen:
1 dl kauravelliä

Välipala 1:
½ purkkia piltti hedelmäsosetta

Lounas:
1,5 dl lohikeittoa, jota hienonsin hiukan haarukalla

Välipala 2:
½ purkkia piltti hedelmäsosetta ja ½ dl raejuustoa sekoitettuna

Iltapala:
2 tl sulatejuustoa

Näiden lisäksi join 1,5 lasia Plus maitoa (proteiinimaitoa) sekä 1,5 lasia vettä. Sekä nesteitä että ruokaa pitäisi mennä enemmän, mutta näillä lähdetään nyt liikkeelle. Olo on ollut sopivan täysi ja mielitekoja ei ole ollut.

Lisäksi päivittäin syön 1 multivitamiinin, 1 B-vitamiinin sekä 2 kalkkitablettia. Nyt ensimmäiset 3 kk päivittäin myös vatsansuojalääkettä sekä nyt jonkin aikaa 3 x päivässä kipulääkkeinä buranaa ja panadolia.

Kipulääkkeet jää varmaan melko nopeasti pois, tuo vatsansuojalääke tosiaan menee ekat 3 kk ja vitamiinit meneekin sitten lopunikää.

Suurimpana ongelmana nyt soseruokavaiheessa koen sen, miten saisin tarpeeksi proteiinia. Hiilariruuista kun olisi paljon helpompi tehdä soseita. Mutta pitänee koittaa suosia sulatejuustoa, rahkaa, raejuustoa, kalaa ja jauhelihaa. Pitää vaikka ostaa jotain jauhettua riistalihaakin välillä, ettei aivan kyllästy.


Tänään päivä on alkanut seuraavasti:

Aamulla seiskan aikaan:
½ lasia vettä ja kipulääkkeet

Aamupala klo 9.55-10.15 (joo, sunnuntai aamiainen)
mannapuuroa 1,5 dl ja hedelmäsosetta ½ dl
+vitamiinit

Klo 10.45-11.00
lasi plus maitoa

Kaikkeen syömiseen ja juomiseen pitäisi käyttää tosi pitkä aika. Varsinkin nuo juomat olisi niin helppoa kaataa kurkusta alas. Mutta en uskalla sitä tehdä, ettei tule ns. dumping-oireita. Eli ähkytunnetta, polttavaa tunnetta, pahoinvointia sekä jopa oksentelua. Mielummin siis otan rauhallisesti opetellen.

Lounaaksi aion syödä klo 12 aikaan eilistä lohisoppaa.

lauantai 23. lokakuuta 2010

Kotona uuden masun kera

Leikkaus onnellisesti takanapäin ja eilen jo pääsin kotiutumaankin. Itse leikkaus sujui loistavasti ja kuulemma enellä saatu painonpudotus oli riittävä leikkaukseen.
Jossain vaiheessa oli verenpaineet hiukan romahtaneet alas, mutta lääkkeellä ne oli saatu samantien takaisin nousemaan. Joten kokonaisuudessaan kaikki hyvin!

Pääsin tosiaan kotiutumaan jo seuraavana päivänä. Ja ihan hyvä niin, sairaalassa en oikein osannut nukkua. Olo oli jotenkin ihan kummallisen levoton koko ajan. Paikallaan oli vaikea olla, mutta ei silti jaksanut liikkuakaan kovasti. Jopa puhuminen tuntui hankalalta sen levottomuuden takia. Mutta se on helpottanut tänään, nyt olo alkaa olla jo melko normaali. Kuulemma tuo levottomuus johtui anestesialääkkeistä, joku kertoi.

Kipuja ei ole juurikaan ollut, kiitos tehokkaiden kipulääkkeiden. Tänä aamuna heräsin seiskan aikaan ja silloin mahassa oli kamalan kova polte joka puolella. Nappasin kipulääkkeet ja jatkoin vielä hetken unia, niin herätessä olo oli jo normaali taas. Mutta varovasti pitää silti vielä liikkua ja nostaminen on nyt jonkin aikaa kielletty.
Mahassa on 5 pientä reikää, joissa on hakaset ja tikkejä. Ensi viikon perjantaina saan poistaa nuo. Pitää soittaa työterveyteen ja varata hoitajalta aika niiden poistoon.

Ruokamäärät on melkoisen pieniä. Tässä näkyy ensimmäinen ateriani:


Keltainen kiisseli oli tarkoitettu välipalaksi, joten sen jätin sairaalaan, kun kotiuduin ennen välipala-aikaa. Sosekeitosta sain syötyä noin puolet, aikaa siihen kului 45 minuuttia (oli kylläkin puhelimessa tuossa välissä). Toinenkin kiisseli jäi syömättä.

Kotona söin puolikkaan lasten hedelmäsoseen välipalaksi. Ja päivälliseksi desin verran kasvissosekeittoa ja siitä puolen tunnin päästä desin maitoa. Ja hetken päästä olin ihan ähkytäynnä, olo oli jo aika kamala, kun oli syönyt liikaa. Joten pitää olla tarkempi annoskokojen kanssa.
Tänä aamuna söin aamiaiseksi desin kauravelliä, noin 20 minuutissa ja nyt olo on hyvä. Eli tästä lähdetään liikkeelle.

Eiköhän tämä siis tästä, kovasti uusia tapoja opetellaan!

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Jännät paikat tosissaan!

Kynsilakat poistettu, kunnon suihkussa käyty, korut kerätty rasiaan talteen. Kaikki on valmista. 12 tunnin päästä taidan olla jo unten mailla leikkuupöydällä. Nyt voin sanoa, että jännittää, ihan tosissaan.

Seuraavat kuulumiset sitten uuden masun kanssa. Tsemppiä minulle :-D

Niin ja kiitos tsempityksistä kaikille kommentoijille!

tiistai 19. lokakuuta 2010

Ylihuomenna

Ylihuomenna se on, leikkauspäivä.
Kun aloitin tämän matkan, en tiennyt milloin se "huipentuu". Jotenkin mielessäni ajattelin sen koko ajan loka-marraskuun vaihteeseen, mutta varmuutta asiaan ei ollut. Mutta näin se meni, kahden päivän päästä tähän aikaan olo on varmaankin väsynyt ja kipeä. Mutta se suurin juttu on ohi. Sitten aloitellaankin uutta elämää ja opetellaan uusia tapoja. Aika jännittynyt olo alkaa olla, etten sanoisi =D

Reissu meni oikein hyvin. Vaikka täytyy sanoa, että tuli melko pahasti lipsuttua enestä *nolo*. Tosin olinhan saanut siihen lääkäriltä luvan ja olin itsellenikin antanut luvan siihen. Siltikin jälleen se huono omatunto nostaa päätään ja nolottaa. Yritin toki valita mahdollisimman vähähiilihydraattisia vaihtoehtoja buffeepöydistäkin ja syödä hitaasti ja nauttien ruuasta. Mutta mutta....jos pöydässä on tarjolla noin 20 erilaista ihanaa syötävää, niin vaikka otat kaikkia vain pienen murusen, tulee kokonaisuudesta suurempi annos. Noh, itselleni kalapöytä oli liian herkullinen, siitä tuli kyllä herkuteltua aika lailla. Mutta onneksi sentään vähähiilarisesti, jos se auttaa asiaa.
Puntarilla en ole uskaltanut reissun jälkeen käydä. Ajattelin seuraavan punnituksen ottaa kotivaa'alla leikkauspäivän aamuna. Silloin saan lopullisen enen tuloksen ja sen, mistä tosissaan lähdetään liikkeelle uuden masun kanssa.

Jännittää!

tiistai 12. lokakuuta 2010

Esikäynti

Eilen kävin Vaasassa esikäynnillä. Juttelin pitkään sairaanhoitajan kanssa, käytiin hänen kanssaan koko prosessi läpi tarkkaan. Tapasin myös leikkaavan kirurgin sekä anestesialääkärin. Kirurgi oli sitä mieltä, että leikkaus tulee todennäköisesti sujumaan erinomaisesti, koska ylipainoni on "kohtuullinen" ja liitännäissairauksia ei ole. Maksakin oli normaalin kokoinen, eikä sappikiviä löytynyt ultrassa.
Anestesialääkäri oli myös sitä mieltä, että ilman liitännäissairauksia leikkaus tulee sujumaan hienosti. Etenkin kun minulla ei aiemmissakaan nukutuksissa ole ollut ongelmia ja viimeisimmästä kerrasta ei ole edes kauhean pitkää aikaa.

Lisäksi kävin sprirometriassa puhaltelemassa ja labrassa. Verta otettiin hirmuiset määrät ja sydänfilmi tarkistettiin.
Vielä olisi edessä yksi verikoe ensi maanantaina, sitten keskiviikkona otan jo ensimmäiset lääkitykset leikkaust varten ja torstaina sitten olenkin leikkuupöydällä. Hui!

Ene on sujunut...vaihtelevasti. Sortumisia on ollut jonkin verran kyllä, pakko myöntää. Mutta paino on silti laskenut mukavasti, joten se on kaiketi pääasia. Enen suhteen sain myös synninpäästön -> saisi mennä vielä pari kiloa alemmas paino, mutta vaikka ei menisikään, se ei haittaisi. Lisäksi mulla on tulossa eräs reissu loppuviikolla, joten lääkäri sanoi, että siellä saa syödä, kunhan ei ihan mässäilylinjalle lähde! Lupasin olla muut päivät tiukalla enellä ja sitten syödä nätisti tuolla reissussa. Hyvä diili =D

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Day 16 punnitus

Ihan mieletöntä, toka viikon punnitus takana. Yhteensä pudonnut kahdessa viikossa 6,5kg, toisen viikon tulos siis -3 kg. Aivan uskomatonta! =)

Leikkaukseen kaksi viikkoa!

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Day 13 ja juhlat

Eilen olin juhlissa. Tilaisuus oli erittäin virallinen ja siellä ei kukaan tiennyt suunnitelmistani. Ruokailuun kuului alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Mietin miten asian hoidan, mutta noin vain se hoitui, eikä kukaan tainnut huomata mitään erityistä :)

Alkuruuaksi oli jotain kasvissosekeittoa, sitä maistelin muutaman lusikallisen. Pääruokana oli possun pihviä (onneksi leivittämätöntä), perunapaistosta ja kasviksia. Siitä annoksesta söin pihvin ja kasvikset. Ja jälkkäriksi oli jäätelöä suklaakastikkeen kera. Jäätelöstä maistoin pari teelusikkaa.
En usko, että kukaan kiinnitti millään tavalla huomiota vähiin syömisiini, tarjoilijaa lukuunottamatta. Hän kysyi joka kerta hakiessaan lautasiani, että maistuiko. Enkä kyllä kuullut, että hän muilta olisi moista kysellyt =D. Mutta nätisti vain vastasin, että oli oikein herkullista, niin kuin kyllä olikin! Mutta olen erittäin ylpeä siitä, miten sain tilanteen hoidettua! Eikä se tuntunut edes vaikelta.
Juhlien jälkeen mietin, että tähän tapaan se tulee todennäköisesti menemään lopun ikääni. Juurikin näillä kolmen ruokalajin illallisilla voin maistella omista annoksistani, mutta tuskin saan kaikkea syötyä silti. Sain siis oikein hyvää harjoitusta!

Leikkaukseen vajaa kolme viikkoa. Monenlaisia ajatuksia risteilee päässäni melkoisesti. Toisaalta odottaa kovasti, toisaalta pelottaa kovasti. Varsinkin noiden eilisen syömisten jälkeen mietin, että voisihan tällä tavalla jatkaa vain lopun ikää, sillä siitä selviäisi. Kun ei se tosiaan nyt tunnu edes vaikelta.
Mutta mutta. Mä tunnen itseni. Tällä hetkellä mulla on ääretön tsemppi päällä, aivojen tsemppivipu käännetty oikeaan asentoon. Valitettavasti se vipu ei tule ikuisesti tuossa asennossa pysymään, vaan se kääntyisi liian helpolla sieltä takaisin. Joten mä tiedän tämän olevan mulle oikea ratkaisu. Mutta silti niitä erilaisia ajatuksia pyörittelee päässään koko ajan.