tiistai 15. kesäkuuta 2010

Ravitsemussuunnittelija

Seuraava aika on tiedossa. 12.8. menen ravitsemussuunnittelijalle, vasta sen jälkeen ilmeisesti päätetään leikkauksen kohtalosta. Noh, kesäloma ensin ja sittenhän tuo aika onkin jo melkein käsillä! Mutta siis epätietoisuutta jatkuu pari kuukautta vielä. Huoh kun tämä homma etenee hitaasti tälläisen kaikki-mulle-heti-tänne-nyt-tyypin mielestä :D.

Tänään olin kokoustamassa ja oltiin isolla porukalla syömässä. Ja mietin kyllä kovasti, että mikähän tässä hommassa oikein mättää. Muut porukasta olivat normaalipainoisia, osa varmasti jopa sen alle. Ja nämä normaalipainoiset puhuivat koko ajan ruuasta ja syömisestä ja siitä miten on kamala nälkä. Alkusalaatistakaan he eivät tulleet miksikään, vaan edelleen oli kiljuva nälkä pääruokaa odottaessa.
Itsellä taas ei ollut lainkaan nälkä edes ravintolaan mennessä, aamulla tarjotut voileivät (samaisessa paikassa, eli kaikki söivät niitä) pitivät edelleen nälkää hyvin poissa. Ja alkusalaatin jälkeen en olisi välttämättä edes muuta tarvinnut (ja alkusalaattiakin mulla oli vähemmän mitä monella muulla siinä). Mulle tuli oikeasti tosi hölmistynyt olo. Normaalipainoinen ihminen valitteli nälkää ja mitä ilmeisimmin siis syö useammin mitä minä. Ja silti hänen annoskoot olivat täysin samat mitä mulla, jopa hiukan isommat. Niin missä mättää?
Pitäisikö sitä oikeasti syödä useammin? Tai siis juu, tiedän että pitäisi. Mutta eikö silloin jos syö useammin, niitä annoskokoja pitäisi pienentää? Jos hoikat ihmiset syö usein, mutta samankokoisia annoksia mitä minä, miten ihmeessä he pysyvät hoikkina? Ja minä syön harvemmin samankokoisia annoksia ja silti olen tälläinen. Onko se sitten liikunta? Mutta eihän kaikki hoikatkaan ihmiset liiku paljoa.
Ehkä se oikeasti on joku aineenvaihduntakysymys ja geeniperimä. En tiedä. Joka tapauksessa ihmeelliseltä ja jopa sanoisinko epäreilulta se tuntuu.

Ja ennen kuin kukaan ehtii sanoa, että tiedänkö että leikkauksen jälkeen pitää syödä usein ja pieniä annoksia, niin kyllä, tiedän. Mutta pointti oli se, että miksi jotkut voivat lihomatta syödä usein ja normaalikokoisia annoksia? Sitä en tiedä.
Eikä se varmastikaan koskaan tule minulle selviämäänkään. Joten ravitsemussuunnittelijan käyntiä odotellessa.....

1 kommentti:

  1. Minä olen pohtinut tätä samaa! Mikä tässä oikein mättää? Tiedän hoikkia ihmisiä, jotka syövät mitä sattuu ja paljon ja silti ovat hoikkia. :/ Kerran kävin Maalaislääkäri Kiminkisen luennolla ja hän sanoi, että "jotkut vaan ovat läpipaskoja ja toiset eivät". Ehkä se niin on, ne on ne geenit vaikka jotkut yrittävät muuta sanoa. Siis joillakin elimistö vaan ottaa kaiken talteen - toisilla ei vaan kaikki ruoat ja muut menevät elimistöstä läpi. Meikäläisen elimistö on varmaan tehty niin, että olisin selvinnyt myös jääkauden yli. Varmaan elimistöni olisi ottanut elämisen eväät jo pelkästä lumesta ja oksien pureskelusta... Evoluutio.. ;D

    VastaaPoista